halvaus

Katso artikkeli Halvaus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

halvaus (39)

1. (patologia) lihaksen hallinnan täydellinen ja pysyvä menetys

Ääntäminen

• IPA: /ˈhɑlʋɑus/ tai /ˈhɑlʋɑu̯s/
• tavutus: hal‧va‧us / hal‧vaus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	halvaus	halvaukset
genetiivi	halvauksen	halvausten halvauksien
partitiivi	halvausta	halvauksia
akkusatiivi	halvaus; halvauksen	halvaukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	halvauksessa	halvauksissa
elatiivi	halvauksesta	halvauksista
illatiivi	halvaukseen	halvauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	halvauksella	halvauksilla
ablatiivi	halvaukselta	halvauksilta
allatiivi	halvaukselle	halvauksille
muut sijamuodot
essiivi	halvauksena	halvauksina
translatiivi	halvaukseksi	halvauksiksi
abessiivi	halvauksetta	halvauksitta
instruktiivi	–	halvauksin
komitatiivi	–	halvauksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	halvaukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	halvaus-

Käännökset

1. lihaksen hallinnan täydellinen ja pysyvä menetys

azeri: iflic englanti: paralysis espanja: parálisis ido: apoplexio norja (bokmål): lammelse m. norja (nynorsk): lamming f.

ranska: paralysie f. saksa: Lähmung f. tšekki: ochrnutí n. turkki: felç uzbekki: falaj venäjä: паралич

Liittyvät sanat

• halvaantua

Yhdyssanat

• aivohalvaus, halvauskohtaus, hengityshalvaus, kasvohalvaus, laidunhalvaus, lapsihalvaus, lämpöhalvaus, naamahermohalvaus, neliraajahalvaus, nikkelihalvaus, paskahalvaus, poikimahalvaus, sydänhalvaus

Aiheesta muualla

• halvaus Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 3375 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa