hamstraaja

Suomi

Substantiivi

hamstraaja (10)

1. henkilö, joka hamstraa

Ääntäminen

• IPA: /ˈhɑmst̪rɑːjɑ/
• tavutus: hamst‧raa‧ja

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	hamstraaja	hamstraajat
genetiivi	hamstraajan	hamstraajien (hamstraajain)
partitiivi	hamstraajaa	hamstraajia
akkusatiivi	hamstraaja; hamstraajan	hamstraajat
sisäpaikallissijat
inessiivi	hamstraajassa	hamstraajissa
elatiivi	hamstraajasta	hamstraajista
illatiivi	hamstraajaan	hamstraajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	hamstraajalla	hamstraajilla
ablatiivi	hamstraajalta	hamstraajilta
allatiivi	hamstraajalle	hamstraajille
muut sijamuodot
essiivi	hamstraajana	hamstraajina
translatiivi	hamstraajaksi	hamstraajiksi
abessiivi	hamstraajatta	hamstraajitta
instruktiivi	–	hamstraajin
komitatiivi	–	hamstraajine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	hamstraaja-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• verbi hamstrata (vokaalivartalo hamstraa- ) + johdin -ja

Käännökset

1. henkilö, joka hamstraa

englanti: hoarder

Aiheesta muualla

• hamstraaja Kielitoimiston sanakirjassa