hapantuminen

Suomi

Substantiivi

hapantuminen (38)

1. se, että (jokin) hapantuu

Ääntäminen

• IPA: /ˈhɑpɑnt̪uminen/

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	hapantuminen	hapantumiset
genetiivi	hapantumisen	hapantumisten hapantumisien
partitiivi	hapantumista	hapantumisia
akkusatiivi	hapantuminen; hapantumisen	hapantumiset
sisäpaikallissijat
inessiivi	hapantumisessa	hapantumisissa
elatiivi	hapantumisesta	hapantumisista
illatiivi	hapantumiseen	hapantumisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	hapantumisella	hapantumisilla
ablatiivi	hapantumiselta	hapantumisilta
allatiivi	hapantumiselle	hapantumisille
muut sijamuodot
essiivi	hapantumisena (hapantumisna)	hapantumisina
translatiivi	hapantumiseksi	hapantumisiksi
abessiivi	hapantumisetta	hapantumisitta
instruktiivi	–	hapantumisin
komitatiivi	–	hapantumisine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	hapantumise-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	hapantumis-

Etymologia

verbi hapantua + johdin -minen