hapate

Suomi

Substantiivi

hapate (48-C) (48-C)

1. hapanleipää valmistettaessa käytettävä luontainen lisäaine, joka aiheuttaa leivän hapattumisen
2. (kuvaannollisesti, Raamattu) opillinen tai hengellinen motiivi tai muu taustavaikutin

Ääntäminen

• IPA: /ˈhɑpɑt̪eˣ/
• tavutus: ha‧pa‧te

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	hapate	hapatteet
genetiivi	hapatteen	hapatteiden hapatteitten
partitiivi	hapatetta	hapatteita
akkusatiivi	hapate; hapatteen	hapatteet
sisäpaikallissijat
inessiivi	hapatteessa	hapatteissa
elatiivi	hapatteesta	hapatteista
illatiivi	hapatteeseen	hapatteisiin hapatteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	hapatteella	hapatteilla
ablatiivi	hapatteelta	hapatteilta
allatiivi	hapatteelle	hapatteille
muut sijamuodot
essiivi	hapatteena	hapatteina
translatiivi	hapatteeksi	hapatteiksi
abessiivi	hapatteetta	hapatteitta
instruktiivi	–	hapattein
komitatiivi	–	hapatteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	hapattee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	hapatet-

Etymologia

• verbi hapattaa (heikko vartalo hapata- ) + johdin -e

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• juurihapate, taikinajuurihapate

Aiheesta muualla

• hapate Kielitoimiston sanakirjassa