haraa

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Suomi

Substantiivi

haraa

  1. yksikön partitiivimuoto sanasta hara

Verbi

haraa

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä harata
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä harata
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä harata
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä harata

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads