Suomi Substantiivi harmistuminen (38) teonnimi verbistä harmistua Taivutus Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ... Taivutus sijamuotoyksikkömonikko kieliopilliset sijamuodot nominatiivi harmistuminen harmistumiset genetiivi harmistumisen harmistumistenharmistumisien partitiivi harmistumista harmistumisia akkusatiivi harmistuminen; harmistumisen harmistumiset sisäpaikallissijat inessiivi harmistumisessa harmistumisissa elatiivi harmistumisesta harmistumisista illatiivi harmistumiseen harmistumisiin ulkopaikallissijat adessiivi harmistumisella harmistumisilla ablatiivi harmistumiselta harmistumisilta allatiivi harmistumiselle harmistumisille muut sijamuodot essiivi harmistumisena(harmistumisna) harmistumisina translatiivi harmistumiseksi harmistumisiksi abessiivi harmistumisetta harmistumisitta instruktiivi – harmistumisin komitatiivi – harmistumisine-+ omistusliite vartalot vokaalivartalo harmistumise- heikko vartalo - vahva vartalo - konsonantti-vartalo harmistumis- Sulje Etymologia verbi harmistua + johdin -minenRemove adsWikiwand - on Seamless Wikipedia browsing. On steroids.Remove ads