harmonia

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Suomi

Substantiivi

harmonia

  1. (musiikki) sävelten sopeutuvuus, sointu
  2. (kuvaannollisesti) sopusointu
    elää harmoniassa

Ääntäminen

  • IPA: /ˈhɑrmoˌniɑ/
  • tavutus: har‧mo‧ni‧a

Käännökset

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

filharmonia, harmoniaoppi, vokaaliharmonia

Aiheesta muualla

Substantiivi

harmonia

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta harmoni
Remove ads

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads