heijari

Suomi

Substantiivi

heijari (6)

1. pudotusvasara

Ääntäminen

• IPA: /ˈhei̯jɑri/
• tavutus: hei‧ja‧ri

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	heijari	heijarit
genetiivi	heijarin	heijarien heijareiden heijareitten
partitiivi	heijaria	heijareita heijareja
akkusatiivi	heijari; heijarin	heijarit
sisäpaikallissijat
inessiivi	heijarissa	heijareissa
elatiivi	heijarista	heijareista
illatiivi	heijariin	heijareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	heijarilla	heijareilla
ablatiivi	heijarilta	heijareilta
allatiivi	heijarille	heijareille
muut sijamuodot
essiivi	heijarina	heijareina
translatiivi	heijariksi	heijareiksi
abessiivi	heijaritta	heijareitta
instruktiivi	–	heijarein
komitatiivi	–	heijareine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	heijari-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• verbi heijata (vokaalivartalo heijaa- ) + johdin -ri

Käännökset

1. pudotusvasara

Ks. pudotusvasara

Aiheesta muualla

• heijari Kielitoimiston sanakirjassa