heitto

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Suomi

Substantiivi

heitto (1)

  1. heittämisen teko
    Timo yritti heittää hattunsa naulakkoon, mutta heitto meni ohi.
  2. luvun, liikeradan tms. poikkeaminen tarkasta, suorasta tai mitatusta
    Vaa'assa on muutaman gramman heitto.
    Leveälanteisen naisen kävelytyylissä on lantion ylimääräistä kiertoa ja heittoa.
  3. (arkikieltä) keskustelun lomassa sanottu vitsi tms.
    Kun kerran keksii hyvän heiton, ei sitä millään malta olla käyttämättä.
  4. (keilailu) pallon saattaminen vierimään radalle

Ääntäminen

  • IPA: /ˈhei̯t̪ːo/
  • tavutus: heit‧to

Taivutus

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

Etymologia

verbi heittää + johdin -o

Käännökset

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

heittoistuin, heittokalastus, heittokello, heittokirves, heitto-onginta, heitto-onki, heittopaino, heittopaula, heittoploki, heittopussi, heittopylpyrä, heittopyörä, heittoraja, heittorengas, heittosaapas, heittosarja, heittosiima, heittotappara, heittoterä, heittotikka, heittotulos, heittotuomari, heittouistelu, heittouistin, heittovapa, heittoveitsi, heittoverkko, heittovuoro, huulenheitto, keihäänheitto, kiekonheitto, seittosuunta, sisäheitto, vedenheitto

Sanaliitot

Aiheesta muualla

  • heitto Kielitoimiston sanakirjassa
  • heitto Suomen murteiden sanakirjassa
  • heitto Suomen etymologisessa sanakirjassa
Remove ads

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads