hel

Hollanti

Substantiivi

hel m./f. 

1. helvetti

Liittyvät sanat

• hemel

Verbi

hel

1. (taivutusmuoto) hellen

Puola

Substantiivi

hel m.

1. helium

Ruotsi

Adjektiivi

hel

Taivutus
Positiivi
predikatiivinen		adjektiivinen
		epämääräinen		määräinen
yl.	hel	yl.	hel	m.	–
				yl.	hela
n.	helt[luo]	n.	helt[luo]	n.
mon.	hela[luo]	mon.	hela[luo]	mon.
Komparatiivi
helare [luo]
Superlatiivi
predikatiivinen			adjektiivinen
helast [luo]			yl.den helaste [luo] n.det helaste mon. de helaste

1. koko, kokonainen, ehjä

Aiheesta muualla

• hel Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Tanska

Adjektiivi

hel

1. koko, kokonainen