helppo

Adjektiivi

helppo (1-B) (komparatiivi helpompi, superlatiivi helpoin) (taivutus[luo])

joka ei tuota vaikeuksia, yksinkertainen ymmärtää, ei työläs, ei vaikea
(puhekieltä) seksuaaliseen kanssakäymiseen suostuvainen

Ääntäminen

IPA: /ˈhelpːo/
tavutus: help‧po

Etymologia

Germaanisesta sanasta *helpō-. Kognaatteja ovat esimerkiksi englannin help ja ruotsin hjälp.

Käännökset

1. joka ei tuota vaikeuksia

albania: i lehtë
englanti: easy
esperanto: facila
heprea: קַל
ido: facila
italia: facile
kiribati: bebete

pohjoissaame: álki
ranska: facile
romania: uşor
ruotsi: lätt
saksa: leicht, einfach
venäjä: лёгкий, благопристойный

Liittyvät sanat

Johdokset

adverbit: helposti, helppoudella
substantiivit: helppous
verbit: helpontaa, helpontua, helpota, helpottaa, helpottua

Yhdyssanat

helppoheikki, helppohintainen, helppohoitoinen, helppokulkuinen, helppokäyttöinen, helppoliukoinen, helppolukuinen, helpposivelteinen, helppotajuinen, helppotöinen, helppoymmärteinen

Vastakohta

vaikea

Aiheesta muualla

helppo Kielitoimiston sanakirjassa