heses

Suomi

Substantiivi

heses (5)

1. (musiikki) alennettu b, bes, toisinsanoen kaksi kertaa alennettu h, merkitään B♭♭

   Sävel heses esiintyy vain "teoreettisissa" sävellajeissa, esimerkiksi Fes-duurin neljäntenä sävelenä.

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	heses	hesesit
genetiivi	hesesin	hesesien (hesesein)
partitiivi	hesesiä	hesesejä
akkusatiivi	heses; hesesin	hesesit
sisäpaikallissijat
inessiivi	hesesissä	heseseissä
elatiivi	hesesistä	heseseistä
illatiivi	hesesiin	heseseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	hesesillä	heseseillä
ablatiivi	hesesiltä	heseseiltä
allatiivi	hesesille	heseseille
muut sijamuodot
essiivi	hesesinä	heseseinä
translatiivi	hesesiksi	heseseiksi
abessiivi	hesesittä	heseseittä
instruktiivi	–	hesesein
komitatiivi	–	heseseine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	hesesi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

• hollanti: beses