hilpi

Suomi

Substantiivi

hilpi (7-E)

1. lapinhilpien (Arctagrostis) suvun kasvi
2. tunturihilpien (Phippsia) suvun kasvi
3. vesihilpien (Catabrosa) suvun kasvi

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	hilpi	hilvet
genetiivi	hilven	hilpien (hilpein)
partitiivi	hilpeä	hilpiä
akkusatiivi	hilpi; hilven	hilvet
sisäpaikallissijat
inessiivi	hilvessä	hilvissä
elatiivi	hilvestä	hilvistä
illatiivi	hilpeen	hilpiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	hilvellä	hilvillä
ablatiivi	hilveltä	hilviltä
allatiivi	hilvelle	hilville
muut sijamuodot
essiivi	hilpenä	hilpinä
translatiivi	hilveksi	hilviksi
abessiivi	hilvettä	hilvittä
instruktiivi	–	hilvin
komitatiivi	–	hilpine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	hilve-
vahva vartalo	hilpe-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. Arctagrostis-suvun kasvi

englanti: polargrass

ruotsi: ryssgräs

2. Phippsia-suvun kasvi

englanti: icegrass

ruotsi: snögräs

3. Catabrosa-suvun kasvi

englanti: whorlgrass

ruotsi: källgräs

Liittyvät sanat

• helpi