hindu

Suomi

Substantiivi

hindu (1)

1. hindulaiseen uskontokuntaan kuuluva

Ääntäminen

• IPA: /ˈhindu/
• tavutus: hin‧du

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	hindu	hindut
genetiivi	hindun	hindujen
partitiivi	hindua	hinduja
akkusatiivi	hindu; hindun	hindut
sisäpaikallissijat
inessiivi	hindussa	hinduissa
elatiivi	hindusta	hinduista
illatiivi	hinduun	hinduihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	hindulla	hinduilla
ablatiivi	hindulta	hinduilta
allatiivi	hindulle	hinduille
muut sijamuodot
essiivi	hinduna	hinduina
translatiivi	hinduksi	hinduiksi
abessiivi	hindutta	hinduitta
instruktiivi	–	hinduin
komitatiivi	–	hinduine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	hindu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. hindulaiseen uskontokuntaan kuuluva

englanti: Hindu espanja: hindú ido: hinduo

ranska: hindou unkari: hindu venäjä: индус m., индуска f.

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: hindulainen

Aiheesta muualla

• hindu Kielitoimiston sanakirjassa