hirm

Viro

Substantiivi

hirm (gen hirmu, part hirmu)

1. pelko

   Mul on hirm. – Minua pelottaa.

2. kauhu

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 22e (r`iik) riik

  Näytä/piilota taivutustaulukko

	yksikkö	monikko
nominatiivi	hirm	hirmud
genetiivi	hirmu	hirmude
partitiivi	hirmu	hirme hirmusid
illatiivi	hirmu hirmusse	hirmudesse
inessiivi	hirmus	hirmudes
elatiivi	hirmust	hirmudest
allatiivi	hirmule	hirmudele
adessiivi	hirmul	hirmudel
ablatiivi	hirmult	hirmudelt
translatiivi	hirmuks	hirmudeks
terminatiivi	hirmuni	hirmudeni
essiivi	hirmuna	hirmudena
abessiivi	hirmuta	hirmudeta
komitatiivi	hirmuga	hirmudega

Liittyvät sanat

• hirmus
• hirmutama
• kartus

Aiheesta muualla

• hirm Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
• hirm sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)