huntti

Suomi

Substantiivi

huntti (5-C)

1. (slangia) satanen (rahaa)

Ääntäminen

• IPA: /ˈhunt̪ːi/, [ˈhun̪t̪ːi]
• tavutus: hunt‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	huntti	huntit
genetiivi	huntin	hunttien (hunttein)
partitiivi	hunttia	huntteja
akkusatiivi	huntti; huntin	huntit
sisäpaikallissijat
inessiivi	huntissa	hunteissa
elatiivi	huntista	hunteista
illatiivi	hunttiin	huntteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	huntilla	hunteilla
ablatiivi	huntilta	hunteilta
allatiivi	huntille	hunteille
muut sijamuodot
essiivi	hunttina	huntteina
translatiivi	huntiksi	hunteiksi
abessiivi	huntitta	hunteitta
instruktiivi	–	huntein
komitatiivi	–	huntteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	hunti-
vahva vartalo	huntti-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

ruotsin kielen hundring

Käännökset

1. satanen

ruotsi: hundring

saksa: Hunni m.

Liittyvät sanat

• satanen
• satku
• saturainen

Aiheesta muualla

• huntti Kielitoimiston sanakirjassa