hutilointi

Suomi

Substantiivi

hutilointi (5-J)

1. hutiloiminen

Ääntäminen

• IPA: /ˈhut̪iˌloi̯nt̪i/
• tavutus: hu‧ti‧loin‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	hutilointi	hutiloinnit
genetiivi	hutiloinnin	hutilointien (hutilointein)
partitiivi	hutilointia	hutilointeja
akkusatiivi	hutilointi; hutiloinnin	hutiloinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi	hutiloinnissa	hutiloinneissa
elatiivi	hutiloinnista	hutiloinneista
illatiivi	hutilointiin	hutilointeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	hutiloinnilla	hutiloinneilla
ablatiivi	hutiloinnilta	hutiloinneilta
allatiivi	hutiloinnille	hutiloinneille
muut sijamuodot
essiivi	hutilointina	hutilointeina
translatiivi	hutiloinniksi	hutiloinneiksi
abessiivi	hutiloinnitta	hutiloinneitta
instruktiivi	–	hutiloinnein
komitatiivi	–	hutilointeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	hutiloinni-
vahva vartalo	hutilointi-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• verbi hutiloida (vartalo hutiloi- ) + johdin -nti

Käännökset

1. hutiloiminen

englanti: bungling, botching

Aiheesta muualla

• hutilointi Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 1179 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa