huuru

Suomi

Substantiivi

huuru (1)

1. Kylmälle pinnalle, esimerkiksi lasin pinnalle tiivistyvä kosteus.

   Silmälasit huurussa

Ääntäminen

• IPA: /ˈhuːru/
• tavutus: huu‧ru

Liittyvät sanat

• huurre

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	huuru	huurut
genetiivi	huurun	huurujen
partitiivi	huurua	huuruja
akkusatiivi	huuru; huurun	huurut
sisäpaikallissijat
inessiivi	huurussa	huuruissa
elatiivi	huurusta	huuruista
illatiivi	huuruun	huuruihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	huurulla	huuruilla
ablatiivi	huurulta	huuruilta
allatiivi	huurulle	huuruille
muut sijamuodot
essiivi	huuruna	huuruina
translatiivi	huuruksi	huuruiksi
abessiivi	huurutta	huuruitta
instruktiivi	–	huuruin
komitatiivi	–	huuruine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	huuru-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Aiheesta muualla

• huuru Kielitoimiston sanakirjassa