ilkimys

Suomi

Substantiivi

ilkimys (39)

1. ilkeästi käyttäytyvä henkilö

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	ilkimys	ilkimykset
genetiivi	ilkimyksen	ilkimysten ilkimyksien
partitiivi	ilkimystä	ilkimyksiä
akkusatiivi	ilkimys; ilkimyksen	ilkimykset
sisäpaikallissijat
inessiivi	ilkimyksessä	ilkimyksissä
elatiivi	ilkimyksestä	ilkimyksistä
illatiivi	ilkimykseen	ilkimyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ilkimyksellä	ilkimyksillä
ablatiivi	ilkimykseltä	ilkimyksiltä
allatiivi	ilkimykselle	ilkimyksille
muut sijamuodot
essiivi	ilkimyksenä	ilkimyksinä
translatiivi	ilkimykseksi	ilkimyksiksi
abessiivi	ilkimyksettä	ilkimyksittä
instruktiivi	–	ilkimyksin
komitatiivi	–	ilkimyksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	ilkimykse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	ilkimys-

Etymologia

ilki-, ilkeä + johdin -(i)mys

Käännökset

1. ilkeästi käyttäytyvä henkilö

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

• ilkimys Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 877 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa