ilmava

Suomi

Adjektiivi

ilmava (10) (komparatiivi ilmavampi, superlatiivi ilmavin) (taivutus[luo])

1. sellainen, jossa objektit sijaitsevat etäällä toisistaan, väleihin jää tilaa

Ääntäminen

• IPA: /ˈilmɑʋɑ/
• tavutus: il‧ma‧va

Etymologia

• substantiivi ilma + johdin -va

Käännökset

1. ilmava

englanti: airy

Liittyvät sanat

ilmavasti, ilmavuus

Johdokset

• adverbit: ilmavasti
• substantiivit: ilmavuus

Aiheesta muualla

• ilmava Kielitoimiston sanakirjassa