ilma

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads
Wikipedia
Katso artikkeli Ilma Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

ilma (9)

  1. hengitettävä kaasuseos, joka ympäröi maapalloa ilmakehänä
    Ilma on vuoristossa ohutta.
    Avaa ikkuna, tänne on saatava raitista ilmaa.
  2. ilmakehä ymmärrettynä maanpinnan yläpuolisena tilana
    liitää ilmojen halki
    nousta ilmaan
  3. sää, säätila
    hyvä ilma
    aurinkoinen ilma
  4. (kuvaannollisesti) ilmapiiri, tunnelma
    Tämä keskustelu puhdisti ilmaa selkeästi.
  5. (kuvaannollisesti) ylimääräinen tyhjä joka ei kuuluisi johonkin; ylihinta
    Näissä hinnoissa on kyllä ilmaa!
    Vastauksissasi on jaarittelua ja ilmaa, mutta vähän painavaa sisältöä.
    Hän kohteli minua kuin ilmaa.

Ääntäminen

  • IPA: /ˈilmɑ/, [ˈilmɑ]
  • tavutus: il‧ma

Taivutus

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

Käännökset

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

ahtoilma, hengitysilma, huokosilma, huoneilma, ilma-alus, ilmaannousu, ilma-ase, ilma-aukko, ilmaharjoitus, ilmaherruus, ilmahoito, ilmahuokonen, ilmahyökkäys, ilmahälytys, ilmaisku, ilmajarru, ilmajohto, ilmajoukko, ilmajousi, ilmajousitus, ilmajuoppo, ilmajuuri, ilmajäähdytin, ilmajäähdytteinen, ilmajäähdytys, ilmakaapeli, ilmakartoitus, ilmakehä, ilmakerros, ilmakiharrin, ilmakirje, ilmakivääri, ilmakuiva, ilmakuivatus, ilmakuivaus, ilmakuljetus, ilmakuoppa, ilmakupla, ilmakuva, ilmakuvakartoitus, ilmakuvakartta, ilmakuvata, ilmakuvaus, ilmakylpy, ilmakäytävä, ilmalaiva, ilmalasta, ilmalento, ilmaliikenne, ilmalukko, ilmalämmitys, ilmamaali, ilmamassa, ilmamerkki, ilmanala, ilmanhenki, ilmankansi, ilmankostutin, ilmankostutus, ilmanohjain, ilmanpaine, ilmanpainekäyrä, ilmanpitävä, ilmanpoisto, ilmanpuhallin, ilmanpuhdistin, ilmanraikaste, ilmanraikastin, ilmansaaste, ilmansulku, ilmansuodatin, ilmansuojelu, ilmansuunta, ilmanvaihto, ilmanvaihtojärjestelmä, ilmanvaihtokanava, ilmanvastus, ilmaontelo, ilmapallo, ilmapalloilla, ilmapatja, ilmaperspektiivi, ilmapiiri, ilmapistooli, ilmapistooliammunta, ilmapumppu, ilmapuntari, ilmapuolustus, ilmapurjehdus, ilmaputki, ilmapyörre, ilmarahti, ilmarako, ilmarata, ilmarengas, ilmarinta, ilmarosvo, ilmarosvous, ilmasilta, ilmasipuli, ilmasodankäynti, ilmasota, ilmasulku, ilmasuoja, ilmasuojelu, ilmataistelu, ilmatankkaus, ilmatasku, ilmateitse, ilmatiede, ilmatiehyt, ilmatieteellinen, ilmatieteilijä, ilmatiiviisti, ilmatiivis, ilmatila, ilmatoiminta, ilmatorjunta, ilmatorjunta-ase, ilmatorjuntajoukot, ilmatorjuntaohjus, ilmatorjuntapatteri, ilmatorjuntapatteristo, ilmatorjuntatuli, ilmatorjuntatykistö, ilmatorjuntatykki, ilmatorvi, ilmatyhjiö, ilmatyyny, ilmatyynyalus, ilmatähystys, ilmatäytteinen, ilmavaara, ilmavaiva, ilmavaivat, ilmavalokuva, ilmavalokuvaus, ilmavalvonta, ilmavasara, ilmaverho, ilmaverso, ilmavirta, ilmavirtaus, ilmavoimat, ilmavoitto, ilmaväylä, ilmaääni, jumalanilma, jäähdytysilma, kalailma, keskuslämmitysilma, kevätilma, kiertoilmauuni, koiranilma, kuumailmapallo, kuumailmapuhallin, kylmäilmapuhallin, lämminilmakuivaamo, lämminilmakuivuri, lämminilmapuhallin, maailma, meri-ilma, myrskyilma, pahanilmanlintu, paineilma, paineilmahengityslaite, paineilmajarru, paineilmakäyttöinen, paineilmalaite, paineilmanaulain, paineilmapora, paineilmasäiliö, pakkasilma, poistoilma, polaari-ilma, poutailma, puhallusilma, pyryilma, pääilmansuunta, raitisilma, raitisilmasuodatin, raitisilmaventtiili, rajuilma, sadeilma, satumaailma, suojailma, syysilma, tuloilma, ukkosenilma, ukkosilma, ukonilma, ulkoilma, ulkoilmaelämä, ulkoilmaihminen, ulkoilmajuhla, ulkoilmakahvila, ulkoilmakonsertti, ulkoilmaravintola, ulkoilmassa, ulkoilmateatteri, vappuilmapallo, vuoristoilma, väli-ilmansuunta, yläilma, yöilma

Johdokset
Anagrammit

lima, mali

Aiheesta muualla

  • ilma Kielitoimiston sanakirjassa
  • ilma Suomen murteiden sanakirjassa
  • ilma Tieteen termipankissa
  • ilma Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • Artikkelit 247, 264, 3455 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Remove ads

Malta

Substantiivi

ilma f. (monikko ilmijiet)

  1. vesi

Viro

Adverbi

ilma

  1. ilmaiseksi, maksutta
    Ilma saadud asi. – Ilmaiseksi saatu.
  2. jotakin vailla, ilman jotakin
    Kas sa jood kohvi suhkruga või ilma? – Juotko kahvin sokerilla vai ilman?
    Kes hiljaks jääb, see ilma jääb. – Myöhästyjä jää ilman.

Prepositio

ilma (+abessiivi)

  1. ilman
    ilma mütsita – lakitta, ilman lakkia

Substantiivi

ilma

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta ilm

Aiheesta muualla

  • ilma Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
  • ilma sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads