improvisointi

Katso artikkeli Improvisointi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

improvisointi (5-J)

1. improvisoiminen

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	improvisointi	improvisoinnit
genetiivi	improvisoinnin	improvisointien (improvisointein)
partitiivi	improvisointia	improvisointeja
akkusatiivi	improvisointi; improvisoinnin	improvisoinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi	improvisoinnissa	improvisoinneissa
elatiivi	improvisoinnista	improvisoinneista
illatiivi	improvisointiin	improvisointeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	improvisoinnilla	improvisoinneilla
ablatiivi	improvisoinnilta	improvisoinneilta
allatiivi	improvisoinnille	improvisoinneille
muut sijamuodot
essiivi	improvisointina	improvisointeina
translatiivi	improvisoinniksi	improvisoinneiksi
abessiivi	improvisoinnitta	improvisoinneitta
instruktiivi	–	improvisoinnein
komitatiivi	–	improvisointeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	improvisoinni-
vahva vartalo	improvisointi-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• verbi improvisoida (vartalo improvisoi- ) + johdin -nti

Käännökset

1. improvisoiminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

• improvisointi Kielitoimiston sanakirjassa