inferno

Suomi

Substantiivi

inferno (2)

1. helvetillinen paikka tai tilanne
2. (kuvaannollisesti) hyvin kuuma paikka: pätsi
3. (harvinainen, kristinusko, kirjaimellinen) helvetti

Ääntäminen

• IPA: /ˈinferno/
• tavutus: in‧fer‧no

Etymologia

• suoralaina italiasta

Liittyvät sanat

• infernaalinen

Englanti

Substantiivi

inferno (monikko infernos)

1. helvetillinen paikka tai tilanne
2. (kuvaannollisesti) tulimeri, suurpalo

Etymologia

• [1] suoralaina italiasta
• [2] vertaus Raamatussa kuvattuun helvetissä sijaitsevaan tuliseen järveen

Liittyvät sanat

• infernal

Ido

Substantiivi

inferno

1. (mytologia) manala
2. (kristinusko) helvetti

Etymologia

• suoralaina italiasta

Italia

Substantiivi

inferno m. (monikko inferni[luo])

1. (kristinusko) helvetti
2. (harvinainen, mytologia, yleisemmin monikollisena) kreikkalaisten ja roomalaisten muinaisuskonnossa paikka, johon ihmiset joutuvat kuoltuaan: manala
3. (kuvaannollisesti) helvetillinen paikka

Etymologia

• latinan sanasta infernus (’alempien seutujen’) < sanasta inferus (’alapuolinen’)