intentio

Suomi

Substantiivi

intentio (3)

1. tarkoitus, pyrkimys

Ääntäminen

• IPA: /ˈint̪enˌt̪io/
• tavutus: in‧ten‧ti‧o

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	intentio	intentiot
genetiivi	intention	intentioiden intentioitten
partitiivi	intentiota	intentioita
akkusatiivi	intentio; intention	intentiot
sisäpaikallissijat
inessiivi	intentiossa	intentioissa
elatiivi	intentiosta	intentioista
illatiivi	intentioon	intentioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	intentiolla	intentioilla
ablatiivi	intentiolta	intentioilta
allatiivi	intentiolle	intentioille
muut sijamuodot
essiivi	intentiona	intentioina
translatiivi	intentioksi	intentioiksi
abessiivi	intentiotta	intentioitta
instruktiivi	–	intentioin
komitatiivi	–	intentioine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	intentio-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Aiheesta muualla

• intentio Kielitoimiston sanakirjassa
• intentio Tieteen termipankissa