interferoiminen

Suomi

Substantiivi

interferoiminen (38)

1. teonnimi verbistä interferoida

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	interferoiminen	interferoimiset
genetiivi	interferoimisen	interferoimisten interferoimisien
partitiivi	interferoimista	interferoimisia
akkusatiivi	interferoiminen; interferoimisen	interferoimiset
sisäpaikallissijat
inessiivi	interferoimisessa	interferoimisissa
elatiivi	interferoimisesta	interferoimisista
illatiivi	interferoimiseen	interferoimisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	interferoimisella	interferoimisilla
ablatiivi	interferoimiselta	interferoimisilta
allatiivi	interferoimiselle	interferoimisille
muut sijamuodot
essiivi	interferoimisena (interferoimisna)	interferoimisina
translatiivi	interferoimiseksi	interferoimisiksi
abessiivi	interferoimisetta	interferoimisitta
instruktiivi	–	interferoimisin
komitatiivi	–	interferoimisine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	interferoimise-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	interferoimis-

Etymologia

• verbi interferoida (vartalo interferoi- ) + johdin -minen