jakelu

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Suomi

Substantiivi

jakelu (2)

  1. erit. tuotteiden, tarvikkeiden, sähkön tms. toimitus käyttäjille tai kuluttajille
  2. (arkikieltä) jakelulista
    Erillisen jakelun mukaan.

Ääntäminen

  • IPA: /ˈjɑkelu/
  • tavutus: ja‧ke‧lu

Taivutus

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

Etymologia

  • verbi jaella ((vahva) vokaalivartalo jakele- ) + johdin -u

Käännökset

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

aamujakelu, ilmaisjakelu, jakeluasema, jakeluauto, jakelukeittiö, jakelukohde, jakelukuljetus, jakelukustannukset, jakeluliike, jakelulista, jakeluosoite, jakelupaikka, jakelupiste, jakeluporras, jakelureitti, jakelutie, jakelutoiminta, jakeluverkko, jakeluvuoro, joukkojakelu, maidonjakelu, pikajakelu, polttoainejakelu, postinjakelu, ruoanjakelu, sähkönjakelu, varhaisjakelu, vedenjakelu, yhteisjakelu

Aiheesta muualla

  • jakelu Kielitoimiston sanakirjassa
Remove ads

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads