jaotus

Suomi

Substantiivi

jaotus (39)

1. jaottamisen tulos, sahan hampaiden kääntyneisyys ulospäin keskilinjasta

   Jotta halkosahalla voi sahata kunnolla, siinä on viilauksen ja jaotuksen oltava kunnossa.

   Jos pistosaha ahdistaa, siihen tulee lisätä jaotusta.

Ääntäminen

• IPA: /ˈjɑot̪us/
• tavutus: ja‧o‧tus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	jaotus	jaotukset
genetiivi	jaotuksen	jaotusten jaotuksien
partitiivi	jaotusta	jaotuksia
akkusatiivi	jaotus; jaotuksen	jaotukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	jaotuksessa	jaotuksissa
elatiivi	jaotuksesta	jaotuksista
illatiivi	jaotukseen	jaotuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	jaotuksella	jaotuksilla
ablatiivi	jaotukselta	jaotuksilta
allatiivi	jaotukselle	jaotuksille
muut sijamuodot
essiivi	jaotuksena	jaotuksina
translatiivi	jaotukseksi	jaotuksiksi
abessiivi	jaotuksetta	jaotuksitta
instruktiivi	–	jaotuksin
komitatiivi	–	jaotuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	jaotukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	jaotus-

Etymologia

• verbi jaottaa (heikko vartalo jaota- ) + johdin -us

Käännökset

1. jaottamisen tulos, sahan hampaiden kääntyneisyys ulospäin keskilinjasta

ruotsi: skränkning

Liittyvät sanat

• jako
• jaottaminen
• saha

Synonyymit

• haritus

Yhdyssanat

astejaotus

Aiheesta muualla

• jaotus Kielitoimiston sanakirjassa