julkisuus

Katso artikkeli Julkisuus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

julkisuus (40)

1. sosiaalisen elämän alue, jonne yksilöt voivat tulla yhdessä keskustelemaan ja tunnistamaan yhteiskunnan ongelmia ja vaikuttamaan poliittiseen toimintaan
2. nähtävillä tai muuten yleisessä tietoisuudessa oleminen

   Kielteinenkin julkisuus lisää tunnettuutta.

Ääntäminen

• IPA: /ˈjulkisuːs/
• tavutus: jul‧ki‧suus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	julkisuus	julkisuudet
genetiivi	julkisuuden	julkisuuksien
partitiivi	julkisuutta	julkisuuksia
akkusatiivi	julkisuus; julkisuuden	julkisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	julkisuudessa	julkisuuksissa
elatiivi	julkisuudesta	julkisuuksista
illatiivi	julkisuuteen	julkisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	julkisuudella	julkisuuksilla
ablatiivi	julkisuudelta	julkisuuksilta
allatiivi	julkisuudelle	julkisuuksille
muut sijamuodot
essiivi	julkisuutena	julkisuuksina
translatiivi	julkisuudeksi	julkisuuksiksi
abessiivi	julkisuudetta	julkisuuksitta
instruktiivi	–	julkisuuksin
komitatiivi	–	julkisuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	julkisuude-
vahva vartalo	julkisuute-
konsonantti- vartalo	julkisuut-

Etymologia

adjektiivi julkinen (vokaalivartalo julkise- ) + johdin -uus

Käännökset

2. julkisuudessa oleminen

englanti: fame, publicity espanja: fama, publicidad f. italia: pubblicità f. portugali: publicidade f.

ranska: publicité f. ruotsi: offentlighet, publicitet venäjä: гла́сность f., публи́чность f., популя́рность f. viro: avalikkus

Liittyvät sanat

• avoimuus
• salaisuus
• salamyhkäisyys
• yksityisyys

Yhdyssanat

julkisuuskuva, julkisuusmylly, julkisuusperiaate

Aiheesta muualla

• julkisuus Kielitoimiston sanakirjassa