juoste

Suomi

Substantiivi

juoste (48)

1. hermorata
2. DNA/RNA-juoste toinen pitkittäisitä DNA:n ja RNA:n ketjuista, joiden emäkset muodostavat emäspareja niiden liittyessä yhteen

   Varsinaisessa dna:n kahdentumisessa dna-kaksoiskierre avautuu ja juosteet irtoavat toisistaan ikään kuin vetoketjua avatessa. Kummankin juosteen viereen rakentuu komplementaarinen uusi juoste nukleotideista, dna:n rakennuspalikoista.

Ääntäminen

• IPA: /ˈjuo̯st̪eˣ/
• tavutus: juos‧te

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	juoste	juosteet
genetiivi	juosteen	juosteiden juosteitten
partitiivi	juostetta	juosteita
akkusatiivi	juoste; juosteen	juosteet
sisäpaikallissijat
inessiivi	juosteessa	juosteissa
elatiivi	juosteesta	juosteista
illatiivi	juosteeseen	juosteisiin juosteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	juosteella	juosteilla
ablatiivi	juosteelta	juosteilta
allatiivi	juosteelle	juosteille
muut sijamuodot
essiivi	juosteena	juosteina
translatiivi	juosteeksi	juosteiksi
abessiivi	juosteetta	juosteitta
instruktiivi	–	juostein
komitatiivi	–	juosteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	juostee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	juostet-

Käännökset

Numero puuttuu. hermorata

englanti: tract

latina: tractus

Numero puuttuu. DNA:n tai RNA:n puolikas

englanti: strand

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: juosteinen, juostemainen

Yhdyssanat

• juostejäkälä

Aiheesta muualla

• juoste Kielitoimiston sanakirjassa