juuttunut

Suomi

Verbi

juuttunut

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä juuttua

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	juuttunut	juuttuneet
genetiivi	juuttuneen	juuttuneiden juuttuneitten
partitiivi	juuttunutta	juuttuneita
akkusatiivi	juuttunut; juuttuneen	juuttuneet
sisäpaikallissijat
inessiivi	juuttuneessa	juuttuneissa
elatiivi	juuttuneesta	juuttuneista
illatiivi	juuttuneeseen	juuttuneisiin juuttuneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	juuttuneella	juuttuneilla
ablatiivi	juuttuneelta	juuttuneilta
allatiivi	juuttuneelle	juuttuneille
muut sijamuodot
essiivi	juuttuneena	juuttuneina
translatiivi	juuttuneeksi	juuttuneiksi
abessiivi	juuttuneetta	juuttuneitta
instruktiivi	–	juuttunein
komitatiivi	–	juuttuneine
vartalot
vokaalivartalo	juuttunee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	juuttunut-