kabinetti

Suomi

Substantiivi

kabinetti (5-C)

1. erillinen pieni huone julkisen tilan yhteydessä

   Kokoustimme ja ruokailimme hotellin kabinetissa.

   Ravintolan kabinetissa oli yksityistilaisuus.

   Ullakkokerrokseen rakennetusta Merikabinetista avautui näkymä merenlahdelle.

2. hallitus, erityisesti Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Ranskassa

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑbiˌnet̪ːi/
• tavutus: ka‧bi‧net‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kabinetti	kabinetit
genetiivi	kabinetin	kabinettien (kabinettein)
partitiivi	kabinettia	kabinetteja
akkusatiivi	kabinetti; kabinetin	kabinetit
sisäpaikallissijat
inessiivi	kabinetissa	kabineteissa
elatiivi	kabinetista	kabineteista
illatiivi	kabinettiin	kabinetteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kabinetilla	kabineteilla
ablatiivi	kabinetilta	kabineteilta
allatiivi	kabinetille	kabineteille
muut sijamuodot
essiivi	kabinettina	kabinetteina
translatiivi	kabinetiksi	kabineteiksi
abessiivi	kabinetitta	kabineteitta
instruktiivi	–	kabinetein
komitatiivi	–	kabinetteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	kabineti-
vahva vartalo	kabinetti-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. pieni huone

englanti: cabinet, dining room

ruotsi: kabinett

2. hallitus, ministeriöstö

englanti: cabinet

ruotsi: kabinett

Liittyvät sanat

• kabiini

Yhdyssanat

kabinettihallitus, kabinettikysymys, kabinettipolitiikka, vahakabinetti

Aiheesta muualla

• kabinetti Kielitoimiston sanakirjassa