kadotus

Katso artikkeli Kadotus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

kadotus (39)

1. (uskonto) helvetti

   joutua kadotukseen

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kadotus	kadotukset
genetiivi	kadotuksen	kadotusten kadotuksien
partitiivi	kadotusta	kadotuksia
akkusatiivi	kadotus; kadotuksen	kadotukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	kadotuksessa	kadotuksissa
elatiivi	kadotuksesta	kadotuksista
illatiivi	kadotukseen	kadotuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kadotuksella	kadotuksilla
ablatiivi	kadotukselta	kadotuksilta
allatiivi	kadotukselle	kadotuksille
muut sijamuodot
essiivi	kadotuksena	kadotuksina
translatiivi	kadotukseksi	kadotuksiksi
abessiivi	kadotuksetta	kadotuksitta
instruktiivi	–	kadotuksin
komitatiivi	–	kadotuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kadotukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	kadotus-

Etymologia

• verbi kadottaa (heikko vartalo kadota- ) + johdin -us

Käännökset

1. helvetti

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

• kadotus Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 4878 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa