kalpeus

Suomi

Substantiivi

kalpeus (40)

1. ihmisen ihon tavallisuudesta poikkeava vaaleus

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑlpeus/ tai /ˈkɑlpeu̯s/
• tavutus: kal‧pe‧us / kal‧peus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kalpeus	kalpeudet
genetiivi	kalpeuden	kalpeuksien
partitiivi	kalpeutta	kalpeuksia
akkusatiivi	kalpeus; kalpeuden	kalpeudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	kalpeudessa	kalpeuksissa
elatiivi	kalpeudesta	kalpeuksista
illatiivi	kalpeuteen	kalpeuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kalpeudella	kalpeuksilla
ablatiivi	kalpeudelta	kalpeuksilta
allatiivi	kalpeudelle	kalpeuksille
muut sijamuodot
essiivi	kalpeutena	kalpeuksina
translatiivi	kalpeudeksi	kalpeuksiksi
abessiivi	kalpeudetta	kalpeuksitta
instruktiivi	–	kalpeuksin
komitatiivi	–	kalpeuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	kalpeude-
vahva vartalo	kalpeute-
konsonantti- vartalo	kalpeut-

Etymologia

• adjektiivi kalpea + johdin -us

Käännökset

1. ihmisen ihon tavallisuudesta poikkeava vaaleus

englanti: paleness ruotsi: blekhet

viro: kahvatus

Liittyvät sanat

• kalpea
• kalveta
• kalvakkuus

Yhdyssanat

kuolonkalpeus

Aiheesta muualla

• kalpeus Kielitoimiston sanakirjassa