kansallisuus
From Wiktionary, the free dictionary
Remove ads
Suomi
Substantiivi
kansallisuus (39)
- etnisyys, kuuluminen tiettyyn kansaan tai etniseen ryhmään
- tällainen erillinen kansanryhmä
- Jotkut kansallisuudet ovat yliedustettuina tietyissä rikostilastoissa.
- kansalaisuus, yksilön tai kulkuneuvon kuuluminen juridisesti tietyn valtion yhteyteen
Ääntäminen
- IPA: /ˈkɑnsɑlˌlisuːs/
- tavutus: kan‧sal‧li‧suus
Taivutus
Etymologia
sanasta kansallinen johtimella -uus
Käännökset
1. etnisyys, kuuluminen tiettyyn kansaan tai etniseen ryhmään
|
|
Liittyvät sanat
- kansalaisuus
- kansalaisuudeton
- (kielitiede) kansallisuusnimi
Yhdyssanat
enemmistökansallisuus, kansallisuusaate, kansallisuusliike, kansallisuuslippu, kansallisuusperiaate, kansallisuustodistus, kansallisuustunnus, vähemmistökansallisuus
Aiheesta muualla
- kansallisuus Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 241 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Remove ads
Viitteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads