karkeus

Suomi

Substantiivi

karkeus (40)

1. se, että on karkea
2. raakuus; se, että ei ole hienotunteinen
3. karkeuden aste tai mittayksikkö

   Sopiva hiomapaperin karkeus on 150–100

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑrkeus/ tai /ˈkɑrkeu̯s/
• tavutus: kar‧ke‧us / kar‧keus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	karkeus	karkeudet
genetiivi	karkeuden	karkeuksien
partitiivi	karkeutta	karkeuksia
akkusatiivi	karkeus; karkeuden	karkeudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	karkeudessa	karkeuksissa
elatiivi	karkeudesta	karkeuksista
illatiivi	karkeuteen	karkeuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	karkeudella	karkeuksilla
ablatiivi	karkeudelta	karkeuksilta
allatiivi	karkeudelle	karkeuksille
muut sijamuodot
essiivi	karkeutena	karkeuksina
translatiivi	karkeudeksi	karkeuksiksi
abessiivi	karkeudetta	karkeuksitta
instruktiivi	–	karkeuksin
komitatiivi	–	karkeuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	karkeude-
vahva vartalo	karkeute-
konsonantti- vartalo	karkeut-

Etymologia

adjektiivi karkea + johdin -us

Käännökset

1. se, että on karkea

englanti: coarseness

2. raakuus; se, että ei ole hienotunteinen

englanti: crudeness

3. karkeuden aste tai mittayksikkö

englanti: grit

Liittyvät sanat

• hiomattomuus
• viimeistelemättömyys

Aiheesta muualla

• karkeus Kielitoimiston sanakirjassa
• karkeus Tieteen termipankissa