karsti

Suomi

Substantiivi

karsti (5)

1. karstimaa, muodostuma, joka syntyy veden vaikutuksesta liukenevaan maa-ainekseen, esim. kalkkikiveen

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑrst̪i/
• tavutus: kars‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	karsti	karstit
genetiivi	karstin	karstien (karstein)
partitiivi	karstia	karsteja
akkusatiivi	karsti; karstin	karstit
sisäpaikallissijat
inessiivi	karstissa	karsteissa
elatiivi	karstista	karsteista
illatiivi	karstiin	karsteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	karstilla	karsteilla
ablatiivi	karstilta	karsteilta
allatiivi	karstille	karsteille
muut sijamuodot
essiivi	karstina	karsteina
translatiivi	karstiksi	karsteiksi
abessiivi	karstitta	karsteitta
instruktiivi	–	karstein
komitatiivi	–	karsteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	karsti-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. karstimaa muodostuma, joka syntyy veden vaikutuksesta maa-ainekseen, esim. kalkkikiveen

Ks. : karstimaa

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

karstimaa, karstimuodostuma

Aiheesta muualla

• karsti Kielitoimiston sanakirjassa
• karsti Tieteen termipankissa