kasko

Suomi

Substantiivi

kasko (1)

1. (vakuutusala) kohde (erityisesti liikenneväline), joka vakuutetaan vapaaehtoisella vakuutuksella
2. (arkikieltä) vapaaehtoinen autoon tai muuhun liikennevälineeseen kohdistuva vakuutus

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑsko/
• tavutus: kas‧ko

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kasko	kaskot
genetiivi	kaskon	kaskojen
partitiivi	kaskoa	kaskoja
akkusatiivi	kasko; kaskon	kaskot
sisäpaikallissijat
inessiivi	kaskossa	kaskoissa
elatiivi	kaskosta	kaskoista
illatiivi	kaskoon	kaskoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kaskolla	kaskoilla
ablatiivi	kaskolta	kaskoilta
allatiivi	kaskolle	kaskoille
muut sijamuodot
essiivi	kaskona	kaskoina
translatiivi	kaskoksi	kaskoiksi
abessiivi	kaskotta	kaskoitta
instruktiivi	–	kaskoin
komitatiivi	–	kaskoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kasko-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

• liikennevakuutus

Yhdyssanat

kaskovakuutus

Anagrammit

koska, sakko, sokka

Aiheesta muualla

• kasko Kielitoimiston sanakirjassa

Esperanto

Substantiivi

kasko

1. kypärä