katolinen
From Wiktionary, the free dictionary
Remove ads
Suomi
Adjektiivi
katolinen (38) (komparatiivi katolisempi, superlatiivi katolisin) (taivutus [luo])
- yleinen, yhteinen
- Uskon yhteen, pyhään, katoliseen ja apostoliseen kirkkoon. (Nikean uskontunnus)
- suurimman kristillisen kirkkokunnan, katolisen kirkon, oppia noudattava tai kyseiseen kirkkoon kuuluva
- Katolinen kirkko
- Katoliset papit eivät saa mennä naimisiin.
Ääntäminen
- IPA: /ˈkɑt̪oˌlinen/
- tavutus: ka‧to‧li‧nen
Etymologia
-nen-johtimella latinan sanasta catholicus < kreikan καθολικός (katholikós) 'yleinen'
Käännökset
1. yleinen, yhteinen
|
Liittyvät sanat
Synonyymit
Johdokset
- substantiivit: katolisuus
Substantiivi
katolinen (38)
Taivutus
Aiheesta muualla
- katolinen Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 4882 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Remove ads
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads