katsoja

Suomi

Substantiivi

katsoja (10)

1. jotakin katsova henkilö
2. tv-ohjelmaa seuraava henkilö
3. jotain urheilutapahtumaa paikan päällä seuraava henkilö

Ääntäminen

• IPA: /ˈkɑt̪sojɑ/
• tavutus: kat‧so‧ja

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	katsoja	katsojat
genetiivi	katsojan	katsojien (katsojain)
partitiivi	katsojaa	katsojia
akkusatiivi	katsoja; katsojan	katsojat
sisäpaikallissijat
inessiivi	katsojassa	katsojissa
elatiivi	katsojasta	katsojista
illatiivi	katsojaan	katsojiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	katsojalla	katsojilla
ablatiivi	katsojalta	katsojilta
allatiivi	katsojalle	katsojille
muut sijamuodot
essiivi	katsojana	katsojina
translatiivi	katsojaksi	katsojiksi
abessiivi	katsojatta	katsojitta
instruktiivi	–	katsojin
komitatiivi	–	katsojine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	katsoja-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

• verbi katsoa + johdin -ja

Käännökset

1. jotakin katsova henkilö

englanti: (tv:n) viewer, (urheilun) spectator, watcher espanja: espectador hollanti: kijker m. italia: spettatore m., spettatrice f. puola: widz ranska: spectateur, téléspectateur

ruotsi: tittare tšekki: divák m. turkki: seyirci, izleyici venäjä: зритель, смотрящий viro: vaataja

Liittyvät sanat

• katsoa, katsella, katselu, katsomo

Yhdyssanat

kaivonkatsoja, katsojajoukko, kädestäkatsoja, salakatsoja, sivustakatsoja, syrjästäkatsoja

Aiheesta muualla

• katsoja Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 795 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa