kellaroiminen

Suomi

Substantiivi

kellaroiminen (38)

1. teonnimi verbistä kellaroida

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kellaroiminen	kellaroimiset
genetiivi	kellaroimisen	kellaroimisten kellaroimisien
partitiivi	kellaroimista	kellaroimisia
akkusatiivi	kellaroiminen; kellaroimisen	kellaroimiset
sisäpaikallissijat
inessiivi	kellaroimisessa	kellaroimisissa
elatiivi	kellaroimisesta	kellaroimisista
illatiivi	kellaroimiseen	kellaroimisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kellaroimisella	kellaroimisilla
ablatiivi	kellaroimiselta	kellaroimisilta
allatiivi	kellaroimiselle	kellaroimisille
muut sijamuodot
essiivi	kellaroimisena (kellaroimisna)	kellaroimisina
translatiivi	kellaroimiseksi	kellaroimisiksi
abessiivi	kellaroimisetta	kellaroimisitta
instruktiivi	–	kellaroimisin
komitatiivi	–	kellaroimisine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kellaroimise-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	kellaroimis-

Etymologia

• verbi kellaroida (vartalo kellaroi- ) + johdin -minen