kierre

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Suomi

Substantiivi

kierre (48-K)

  1. itsensä ympäri kiertävä käyrä
  2. kartio- tai lieriöpintaa ympäri kiertävä käyrä, lieriön geodeettinen viiva
    ruuvin kierre
  3. (kuvaannollisesti, negatiivisissa yhteyksissä) itseään ruokkiva kehä; tilanne, jossa asian huono tila saa sen edelleen huononemaan
    velkakierre, juomakierre

Ääntäminen

  • IPA: /ˈkie̯rːeˣ/
  • tavutus: kier‧re

Taivutus

Lisätietoja Taivutus, sijamuoto ...

Etymologia

Käännökset

Liittyvät sanat

  • jenka
  • kierrekiinnitteinen, kierrekiinnityksinen
  • kierteytys
  • spirali
Johdokset
Yhdyssanat

alakierre, huippukierre, inflaatiokierre, juomakierre, kierreharja, kierrehyppy, kierrejousi, kierrekaira, kierrekansi, kierrekansio, kierrekantinen, kierrekiinnitys, kierrekorkki, kierrelaukaus, kierrelehtiö, kierreleuka, kierreliitin, kierrelyönti, kierremutteri, kierrepallo, kierrepora, kierreportaat, kierrepultti, kierrepää, kierreside, kierretanko, kierretappi, kierretulkki, kierretulppa, kierretyökalu, kierreura, kierrevatkain, ruuvikierre, ryyppykierre, sisäkierre, sivukierre, syöksykierre, ulkokierre, vaakakierre, varustelukierre, vekselikierre, velkakierre, yläkierre

Aiheesta muualla

  • kierre Kielitoimiston sanakirjassa
Remove ads

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads