kirppis

Suomi

Substantiivi

kirppis (39)

1. (puhekieltä) kirpputori

Ääntäminen

• IPA: /ˈkirpːis/, [ˈk̟irpːis]
• tavutus: kirp‧pis

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kirppis	kirppikset
genetiivi	kirppiksen	kirppisten kirppiksien
partitiivi	kirppistä	kirppiksiä
akkusatiivi	kirppis; kirppiksen	kirppikset
sisäpaikallissijat
inessiivi	kirppiksessä	kirppiksissä
elatiivi	kirppiksestä	kirppiksistä
illatiivi	kirppikseen	kirppiksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kirppiksellä	kirppiksillä
ablatiivi	kirppikseltä	kirppiksiltä
allatiivi	kirppikselle	kirppiksille
muut sijamuodot
essiivi	kirppiksenä	kirppiksinä
translatiivi	kirppikseksi	kirppiksiksi
abessiivi	kirppiksettä	kirppiksittä
instruktiivi	–	kirppiksin
komitatiivi	–	kirppiksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kirppikse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	kirppis-

Liittyvät sanat

Synonyymit

• kirppari

Aiheesta muualla

• kirppis Kielitoimiston sanakirjassa