kisu

Suomi

Substantiivi

kisu (1)

1. (lapsekasta kieltä) kissa

Ääntäminen

• IPA: /ˈkisu/
• tavutus: ki‧su

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kisu	kisut
genetiivi	kisun	kisujen
partitiivi	kisua	kisuja
akkusatiivi	kisu; kisun	kisut
sisäpaikallissijat
inessiivi	kisussa	kisuissa
elatiivi	kisusta	kisuista
illatiivi	kisuun	kisuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kisulla	kisuilla
ablatiivi	kisulta	kisuilta
allatiivi	kisulle	kisuille
muut sijamuodot
essiivi	kisuna	kisuina
translatiivi	kisuksi	kisuiksi
abessiivi	kisutta	kisuitta
instruktiivi	–	kisuin
komitatiivi	–	kisuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kisu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. kissa

englanti: puss, pussy-cat, pussy, kitty, kitty-cat espanja: gatito, mozo italia: micio m.

ranska: minou, minet venäjä: котик, кошечка

Liittyvät sanat

Synonyymit

• kissi, kisuli, mirri, kissimirri

Anagrammit

isku, kusi, uksi

Aiheesta muualla

• kisu Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 136 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Japani

Latinisointi

kisu

1. rōmaji-transkriptio sanasta きす
2. rōmaji-transkriptio sanasta キス

Swahili

Substantiivi

kisu

1. veitsi