kite

From Wiktionary, the free dictionary

Remove ads

Englanti

Substantiivi

kite (monikko kites)

  1. haarahaukka, liittohaukka (erit. Milvinae ja Elaninae)
  2. leija

Verbi

kite

  1. nousta, leijalla kuten leija; liikkua tai saada liikkumaan tuulen mukana
    The wind kited us toward shore.
  2. (erit. tietokonepeleissä) väistellä iskuja asettamatta itseään vaaraan

Kroatia

Substantiivi

kite

  1. yksikön vokatiivimuoto sanasta kit

Tokelau

Verbi

kite

  1. katsoa

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads