klaffi

Suomi

Substantiivi

klaffi (5)

1. huonekalun laskukansi; pöydän kannen alas taittuva osa
2. (elokuva) klaffitaulu

Ääntäminen

• IPA: /ˈklɑfːi/
• tavutus: klaf‧fi

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	klaffi	klaffit
genetiivi	klaffin	klaffien (klaffein)
partitiivi	klaffia	klaffeja
akkusatiivi	klaffi; klaffin	klaffit
sisäpaikallissijat
inessiivi	klaffissa	klaffeissa
elatiivi	klaffista	klaffeista
illatiivi	klaffiin	klaffeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	klaffilla	klaffeilla
ablatiivi	klaffilta	klaffeilta
allatiivi	klaffille	klaffeille
muut sijamuodot
essiivi	klaffina	klaffeina
translatiivi	klaffiksi	klaffeiksi
abessiivi	klaffitta	klaffeitta
instruktiivi	–	klaffein
komitatiivi	–	klaffeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	klaffi-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Liittyvät sanat

Rinnakkaismuodot

• klahvi

Yhdyssanat

klaffilipasto, klaffipöytä, klaffituoli, klaffivirhe

Aiheesta muualla

• klaffi Kielitoimiston sanakirjassa