kloonaus

Katso artikkeli Kloonaus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

kloonaus (39)

1. yhden tai useamman geneettisesti samanlaisen elollisen yksilön tuottamista siten, että lopputuloksena syntyvä uusi yksilö (klooni) on geneettisesti eli perinnöllisesti täysin identtinen alkuperäisen yksilön kanssa

Ääntäminen

• IPA: /ˈkloːnɑus/ tai /ˈkloːnɑu̯s/
• tavutus: kloo‧na‧us / kloo‧naus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kloonaus	kloonaukset
genetiivi	kloonauksen	kloonausten kloonauksien
partitiivi	kloonausta	kloonauksia
akkusatiivi	kloonaus; kloonauksen	kloonaukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	kloonauksessa	kloonauksissa
elatiivi	kloonauksesta	kloonauksista
illatiivi	kloonaukseen	kloonauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kloonauksella	kloonauksilla
ablatiivi	kloonaukselta	kloonauksilta
allatiivi	kloonaukselle	kloonauksille
muut sijamuodot
essiivi	kloonauksena	kloonauksina
translatiivi	kloonaukseksi	kloonauksiksi
abessiivi	kloonauksetta	kloonauksitta
instruktiivi	–	kloonauksin
komitatiivi	–	kloonauksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kloonaukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	kloonaus-

Etymologia

• verbi kloonata (vokaalivartalo kloonaa- ) + johdin -us

Käännökset

1. kloonaus

englanti: cloning galego: clonación f.

portugali: clonagem f.

Aiheesta muualla

• kloonaus Kielitoimiston sanakirjassa