klooni

Katso artikkeli Kloonaus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Substantiivi

klooni (5)

1. suvuttomasti monistettu elollinen yksilö, joka on geneettisesti identtinen alkuperäisen yksilön kanssa

Ääntäminen

• IPA: /ˈkloːni/
• tavutus: kloo‧ni

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	klooni	kloonit
genetiivi	kloonin	kloonien (kloonein)
partitiivi	kloonia	klooneja
akkusatiivi	klooni; kloonin	kloonit
sisäpaikallissijat
inessiivi	kloonissa	klooneissa
elatiivi	kloonista	klooneista
illatiivi	klooniin	klooneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kloonilla	klooneilla
ablatiivi	kloonilta	klooneilta
allatiivi	kloonille	klooneille
muut sijamuodot
essiivi	kloonina	klooneina
translatiivi	klooniksi	klooneiksi
abessiivi	kloonitta	klooneitta
instruktiivi	–	kloonein
komitatiivi	–	klooneine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	klooni-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. suvuttomasti monistettu elollinen yksilö, joka on geneettisesti identtinen alkuperäisen yksilön kanssa

englanti: clone espanja: clon m. italia: clone m. ranska: clone m.

ruotsi: klon saksa: Klon venäjä: клон (klon) m.

Liittyvät sanat

Johdokset

• verbit: kloonata

Aiheesta muualla

• klooni Kielitoimiston sanakirjassa
• klooni Tieteen termipankissa