koija

Suomi

Substantiivi

koija (10)

1. (merenkulku) makuusija aluksessa
2. (murteissa) pieni maja, koju tms.

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	koija	koijat
genetiivi	koijan	koijien (koijain)
partitiivi	koijaa	koijia
akkusatiivi	koija; koijan	koijat
sisäpaikallissijat
inessiivi	koijassa	koijissa
elatiivi	koijasta	koijista
illatiivi	koijaan	koijiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	koijalla	koijilla
ablatiivi	koijalta	koijilta
allatiivi	koijalle	koijille
muut sijamuodot
essiivi	koijana	koijina
translatiivi	koijaksi	koijiksi
abessiivi	koijatta	koijitta
instruktiivi	–	koijin
komitatiivi	–	koijine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	koija-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. makuusija aluksessa

latvia: koja f. ruotsi: koj

viro: koi

2. pieni koju

ruotsi: koja

Aiheesta muualla

• koija Suomen murteiden sanakirjassa
• koija Suomen etymologisessa sanakirjassa

Lähteet

• Suomen murteiden sanakirja SMS / Kotus