kokelas

Suomi

Substantiivi

kokelas (41)

1. (arkikieltä) johonkin kokeeseen osallistuva henkilö
2. (varusmiespalveluksessa, epämuodollisesti) upseerikokelas

Ääntäminen

• IPA: /ˈkokelɑs/
• tavutus: ko‧ke‧las

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kokelas	kokelaat
genetiivi	kokelaan	kokelaiden kokelaitten
partitiivi	kokelasta	kokelaita
akkusatiivi	kokelas; kokelaan	kokelaat
sisäpaikallissijat
inessiivi	kokelaassa	kokelaissa
elatiivi	kokelaasta	kokelaista
illatiivi	kokelaaseen	kokelaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kokelaalla	kokelailla
ablatiivi	kokelaalta	kokelailta
allatiivi	kokelaalle	kokelaille
muut sijamuodot
essiivi	kokelaana	kokelaina
translatiivi	kokelaaksi	kokelaiksi
abessiivi	kokelaatta	kokelaitta
instruktiivi	–	kokelain
komitatiivi	–	kokelaine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kokelaa-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	kokelas-

Etymologia

• verbi kokea + johdin -las

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

kokelasaika, pappiskokelas, upseerikokelas, ylioppilaskokelas

Aiheesta muualla

• kokelas Kielitoimiston sanakirjassa