komeus

Suomi

Substantiivi

komeus (40)

1. se, että on komea

Ääntäminen

• IPA: /ˈkomeus/ tai /ˈkomeu̯s/
• tavutus: ko‧me‧us / ko‧meus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	komeus	komeudet
genetiivi	komeuden	komeuksien
partitiivi	komeutta	komeuksia
akkusatiivi	komeus; komeuden	komeudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	komeudessa	komeuksissa
elatiivi	komeudesta	komeuksista
illatiivi	komeuteen	komeuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	komeudella	komeuksilla
ablatiivi	komeudelta	komeuksilta
allatiivi	komeudelle	komeuksille
muut sijamuodot
essiivi	komeutena	komeuksina
translatiivi	komeudeksi	komeuksiksi
abessiivi	komeudetta	komeuksitta
instruktiivi	–	komeuksin
komitatiivi	–	komeuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	komeude-
vahva vartalo	komeute-
konsonantti- vartalo	komeut-

Etymologia

adjektiivi komea + johdin -us

Käännökset

1. se, että on komea

englanti: handsomeness

Idiomit

• koko komeus
  1. ...

     Sinivalaansydämessä olleet entsyymit korvattiin kemiallisilla aineilla, ja nyt koko komeus on nähtävillä museossa.

Aiheesta muualla

• komeus Kielitoimiston sanakirjassa